Vähitellen syntyneet rasitusvammat ovat usein seurausta pitkällä aikavälillä riittämättömästä palautumisesta suhteessa usein liian yksipuolisena toteutuneeseen kuormitukseen. Keho ei siis ole ehtinyt palautua liian samanlaisena toistuvasta kuormituksesta riittävästi ja toisaalta keho ole ehtinyt sopeutua kuormituksen määrään ja/tai intensiteettiin.
Näistä syistä rasitusvammojen tärkein hoito niin akuutisti kuin pitkällä aikavälilläkin on kuormituksen ja palautumisen tasapainottaminen. Tasapainottaminen rasitusvammatilanteessa usein tarkoittaa siis ensisijaisesti palautumisen lisäämistä ja lisäksi rasitusvamma-alueelle kohdistuvan kuormituksen tasapainottamista ja todennäköisesti myös monipuolistamista esimerkiksi kuntoutusharjoittein.
Akuutissa vaiheessa rasitusvammojen hoidossa tärkeintä on rauhoittaa tilanne ja lopettaa tai ainakin tuntuvasti vähentää oireita aiheuttavaa kuormitusta ja esimerkiksi korvata sitä kuntouttavilla harjoitteilla, jotka on yksilöllisesti valittu tilanteeseesi sopivaksi. Tavanomaisen harjoittelun pariin palaaminen tulee toteuttaa nousujohteisesti, jotta vältytään vammojen uusiutumiselta.
FYSIOIINA 