Kehotietoisuus on avain stressin- ja kivunsäätelytaitojen oppimiseen.
Kipu aluksi itse asiassa lisää kehotietoisuutta, mutta jatkuessaan voi heikentää yhteyttä kehoon ja sen viesteihin, kun alitajuisesti on hyvin inhimillistä pyrkiä välttämään epämukavuutta ja kivuliasta tuntemusta. Jatkuva kehon viestin ohittaminen voi johtaa kehoyhteyden katoamiseen tai kipuasiakkaan voi olla vaikea tunnistaa omasta kehosta mitään muuta, kuin kipua.
Kipukokemusta voidaan säädellä. Kehotietoisuuden harjoittelun myötä voi löytää keinoja kivun säätelyyn ja kehon viestien kuuntelemiseen.
Mitä kivusta on hyvä ymmärtää?
Kiputuntemus on aina todellinen ja on tärkeää tulla kipunsa kanssa kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Tärkeää on tietää myös se, että kivulle voi ikään kuin herkistyä ja että kipukokemusta on mahdollista säädellä ja että siihen voidaan vaikuttaa.
Aluksi kipu lisää tietoisuutta kehosta, mutta kivun jatkuessa tai pitkittyessä kehoyhteys saattaa vähentyä tai kadota, sillä on hyvin inhimillistä pyrkiä välttämään kivun tuntemusta. Kipua kokevan voi olla vaikea tunnistaa kehosta mitään muita tuntemuksia, kuin kipua.
Kehotietoisuus ja yhteys omaan kehoon voi parhaimmillaan auttaa säätelemään ja helpottamaan kipua – ja sitä psykofyysisessä fysioterapiassa lähdetään harjoittelemaan. Eli pyritään lisäämään keinoja, joiden avulla omaa kehoa olisi mahdollista kuulla ja sitä kautta pyritään löytämään keinoja kiputuntemuksen säätelyyn.
Alunperin kipu voi saada alkunsa vammasta ja sen aikaansaamasta kudosvauriosta, mutta kivun kokemukseen, varsinkin sen pitkittyessä, liittyy aina suurelta osin myös stressi, emootiot eli tunteet, ajatukset, uskomukset ja aiemmat kokemukset. Kun kipu pitkittyy, on mahdollista, että alkuperäinen kudosvaurio on kudostasolla jo parantunut, mutta silti kipu on edelleen todellinen, haittaava kokemus. Hermosto voi herkistyä tulkitsemaan pienenkin merkin kivusta vaarallisena, jolloin keho reagoi, jännittyy, jähmettyy ja kipukokemus tulee voimakkaampana, kuin kudostasolla olisi varsinaisesti tarpeen. Tähän hermoston tulkintaan kivun vaarasta voidaan vaikuttaa psykofyysisen fysioterapian, kehotietoisuuden keinoin, kun löydetään keinoja kuunnella kehon viestejä, olla läsnä kivun kanssa. Kehon viestien kuuntelemiseen tarvitaan turvallisuuden ja tilan kokemus, rentouden tila, jonka avulla keholle luodaan mahdollisuus avautua kivun alla oleville ajatuksille ja tunteille.